sunnuntai 3. syyskuuta 2017

PENTUHAAVEITA

Moikka! Muistatteko te miun ihanan Siiri koiran? Kirjoitin Siiristä omaa blogia, mutta koska pelkästään Siiristä blogin kirjoittaminen tuntui tylsältä, eikä miulle riittänyt postauseiheita, jätin blogin tauolle ja rupesin panostamaan tähän blogiin. No, koska Siiri kuitenkin kuuluu miun elämään niin suuresti se tulee varmastikin näkymään täällä blogissa aina välillä.

Kerrompa tähän alkuun jotain hieman Siiristä. Siiri on siis tammikuussa 2012 syntynyt narttu koira, joka muutti miun luokse kesäkuussa 2012. Kyllä oli jännää 11- vuotiaasta Vilmasta, kun sai vihdoin sen pitkään toivotun oman koiran. Yhdessä me ollaan siitä asti sitten kasvettu tähän päivään saakka. Ja paljon ollaankin kasvettu, molemmat ollaan nykyisin paljon aikuisempia! Siiri on sekarotuinen, suomenpystykorva / lapinporokoira / labradorinnoutaja mix. Jos haluatte lukea vanhoja kirjoittamiani juttuja Siiristä, löytyy niitä osoitteesta villimeininki.blogspot.fi .


Mutta postauksen aiheena ei kuitenkaan ollut kertoa vain Siiristä. Jo alusta asti olen ollut sitä mieltä, että Siirin aikana tulen toisen koiran hankkimaan, sitten kun aika on sopiva. Kovin aikaisessa vaiheessa en toista pentua ole halunnut ottaa, ihan vain jo siitä syystä että Siiri on miun ensimmäinen koira. Nyt kuitenkin Siiri on 5- vuotias, ja olenkin haaveillut ottavani Siirille koirakaverin parin vuoden päästä. Haaveena olisi ottaa siis pentu kesällä 2019, kun täytän 18. Täydellinen syntymäpäivä lahja itselle, vai mitä? Siinä vaiheessa kuitenkin olen jo opiskellut jo kaksi vuotta, saan ajokortin ja pystyisin paremmin olemaankin pennun kanssa (toivottavasti). 

Vaikka Siiri onkin sekarotuinen ja sekarotuisista tykkään, olen seuraavaksi koiraksi ajatellut australianpaimenkoiraa. Haluan koiran, jonka voi ottaa moneen paikkaan mukaan ja jonka kanssa harrastaa, Siiri kun ei ihan sellainen koira ole vaikka ihana onkin. En siis ole valitsemassa aussia vain sen ulkonäön takia, vaikka onhan ne nyt tosi söpöjäkin. Olen aika paljon nyt tutustunut netissä ausseihin, joten tiedän kyllä että ne ovat aktiivisia koiria ja tarvitsevat tekemistä. Ja erityisesti aktivointia, eivät vain ainoastaan niitä pitkiä kävelylenkkejä! Aussi kuulostaa ainakin tällä hetkellä juuri siltä, kun haluan seuraavan koirani olevan. Nartun otan tietenkin, värillä ei ole väliä vaikka unelmien täyttymys olisi blue merle värinen aussi, kun olen jo pikkutytöstä asti rakastanut blue merle väriä kaikissa koirissa! Väri ei kuitenkaan ole se tärkein asia miulle, se on vain sivuseikka. 


Kuvat: Pinterest

Onko jollain teistä australianpaimenkoiraa, tai oletteko haaveilleet sellaisesta? Ja kertokaa myös haluatteko jatkossakin aina välillä nähdä koirajuttuja täällä!

Ps. Anni muuten kirjoitti jonkin aikaa sitten hyvän postauksen ausseista, kannattaa käydä katsomassa jos kiinnostaa! Tästä pääset Annin postaukseen

2 kommenttia:

  1. Tosi kivaa luettavaa tää postaus, vaikka en maailman innokkain koiraihminen olekkaan, heh! Ja ihana toi kuva susta ja Siiristä <3

    VastaaPoista
  2. Tosi kiva postaus! Meillä tuo Nada näyttää jonkin verran aussilta ja kunhan aika jättää vanhemmasta koirasta niin haaveena olisi ottaa "mini australianpaimenkoira". Niitä ei vielä Suomessa ole (virallinen rotu ensi vuonna täällä vasta), mutta juuri näin yhden Ruotsista tulleen ja oli kyllä todella ihana❤

    VastaaPoista